Miten päädyimme Hirsiseen unelmaan?

                      

                                           Okei, joku tämmöinen olis ehkä ollut se TRUE-UNELMATALO,
                                               mut-mut, ei ihan 120 000:lla taitaisi lähteä....

Minä, vannoutunut vuokralla-asuja aloin harkitsemaan oman ostoa keväällä. Mieheni oli siitä kyllä puhunut jo aiemmin, mutta en ollut lämmennyt ajatukselle. Jotenkin ahdisti ajatus siitä, etten voisikaan sitten ehkä enään opiskella lisää jos haluaisin, ja ylipäätään kaikki ratkaisut tulisi miettiä ensin rahan kannalta.


Toisaalta, selväksi oli käynyt myöskin se, että vuokrat nousevat koko ajan. Meidän vuokran sekä vesimaksujen ollessa lähes 800e, päätin että nyt täytyy alkaa suunnittelemaan oman ostamista. Jos selvisin ihan hyvin vuokran puolikkaastani, niin miksen selviäisi lainastakin?


Aloimme siis ensin kyselemään pankeista lainatarjouksia, ja pian saimme selville että saisimme lainaa melkein 180 000, vaikken ollut vakitöissä. Laskeskeltuamme aikamme totesimme kuitenkin, että ehdottomasti alle 140 000 olisi järkevä summa, mieluummin alle 120 000.

No, seuraava etappi lainalupauksen jälkeen oli talojen sekä asuntojen katselu. Alueemme oli Tampere ja sen ympäristökunnat,  tai osa niistä. Kävimme katsomassa varmaankin noin 15:sta taloa ja ainakin viittä kerrostalo-asuntoa. Rivari oli meillä poissuljettu vaihtoehto, koska ne vaikuttivat olivan lähes yhtä kalliita omakotitalojen kanssa, ja rivitaloasuminen ei oikein innostanut (tutuilla aika paljon huonoja kokemuksia).                                                              Tämän kaltaisia ihanuuksia oli

edullisesti tarjolla pilvin pimein...

Tulin aika pian kuitenkin siihen päätökseen, että kerrostaloon en lähde, koska asuttuani nyt 3 vuotta omakotitalossa, asumismuodossa josta aina olen unelmoinut, en osaisi enään oikeasti asua kerrostalo-asunnossa. Enkä haluaisikaan.

Sain tarpeekseni 25 vuodessa (okei, siinä oli 3 luhtitalovuotta mutta kuiteskin!) juopottelevista ja/tai tappelevista naapureista, hissuttelusta iltakympin jälkeen, ja kerrostalokyttääjistä....Ynnä muusta, no kyllä kerrostalossa asuvat ja asuneet tietävät tämän asumismuodon lieve-ilmiöt!
Joten, siinä vaiheessa huomasimme, että joudumme vielä hieman laajentamaan haku-aluettamme saadaksemme tarpeeksi hyväkuntoisen talon.

Tulevaa omaamme kävimme katsomassa ekaa kertaa elokuussa, samalla reissulla katsastimme ulkoapäin kaksi muuta taloa, ja kävimme yhdessä esittelyssä. Tästä meidän talostamme tuli heti sellainen hyvä, lämmin fiilis. Sellainen, joka ainakin minulle tulee herkästi juurikin vanhoissa puutaloissa :)
Taloa oli rempattu melko kivasti, vanhaa oli säästetty, ja mitään ihmeellisiä tapetteja tai outoja ratkaisuja ei oltu tehty. Tosin nuo tapetit nyt ovat sivuseikka, ne saa aina repiä pois ja laittaa uutta tilalle. Mutta siitä tuli lähinnä sellainen fiilis, ettei ainakaan kukaan uudistamishalussaan ole tehnyt siellä mitään ihan hirveitä typeryyksiä :)

pohjapiirustus meidän talosta

Asumiskustannukset vaikuttivat myös edukkailta, ja laskemat tehtyämme ja pankkia konsultoituamme tarjosimme ensin hieman koemielessä aika paljon pienempää summaa kun pyynti oli. Kauppaa hierottiin ja tarjoukset lentelivät jokusen päivän, kunnes päädyimme lähes 13 % pienempään summaan kun pyynti oli :) Olimme ihan tyytyväisiä tulokseen, ja kaupan ehtona oli kuntotarkastus meidän valitsemallamme tarkastajalla.

Tarkastus oli perusteellinen ja hyvä, ja kaikenlaista pientä siellä tuli esille, mutta ei siis mitään mikä suuremmilti olisi jäänyt painamaan mieltä. Pahin ehkä oli se, että sauna/suihkutilojen pistorasiat olivat maadoittamattomia, eli siinä olisi varmaankin ensimmäinen homma meille. Onneksi meillä sattuu olemaan kapeaKIN pesukone (meillä on nyt isompi, edestätäytettävä käytössä), koska täytyy aluksi sijoittaa pesukone alakerran vessaan.

Eli, talossamme on ulko-eteinen, josta oikealle mennessä on pukuhuone, sauna ja pesutilat, ja kellariin meno. Lämpimään ulkovarastoon on käynti vaan ulkokautta. Alakerrassa on keittiö jossa on modernimpien laitteiden lisäksi säilytetty vanha puuhella ja huuva. Ihanaa!
Lisäksi alhaalla on ruokailutila ja olohuone, ja takka. Niin ja se wc :)

Ylhäällä on makuuhuoneet, joista toisen saa kahdeksi helposti. Lisäksi sieltä on käynti parvekkeelle. Se on ihan mukavan kokoinen, muttei mikään kauhean iso kuitenkaan. Sitten on vielä toinen wc.

Muutamme siis paikkakunnalle, josta emme tunne ketään (tai minä internetin välityksellä eräistä piireistä yhden ihmisen), ja paikkaan josta emme juurikaan tiedä mitään. Piristävää! Vaiko, ahdistavaa ja jännittävää ?

Miehelläni on tulevaisuudessa 30min työmatka omalla autolla (aiemmin oli noin 20-25min), ja minä varmaankin haen työpaikkani lähempää tulevaisuudessa jossain vaiheessa. Tosin harmittaa, kun tykkään nykyisestä kahdesta sijaistamispaikastani ihan kauheasti, ja toiseen olenkin menossa marraskuun lopussa, vaikka asummekin jo toisaalla. Äitini onneksi jää vielä nykyiselle seudulle, niin voin mennä sijaistamiseni ajaksi poikani kanssa sinne :)

Valitettavasti minulla ei ole nyt vielä kuvia talosta, kun en viitsi laittaa julki niitä kuvia missä on vielä edellisten asukkaiden tavarat. Laitan kuvia jahka ollaan päästy asettumaan uuteen kotiin. Muutto on siis 19.10...Mutta muutosta sen ihanuuksineen ja kamaluuksineen lisää seuraavassa postauksessa! :)