Thursday, April 25, 2013

Jännittäviä muutoksia!

Kävinpä eilen sitten työhaastattelussa. Työ on kyllä oman alani työtä, mutta sellaista jota en varsinaisesti ole koskaan tehnyt. Teemme ensi maanantaista lähtien kahdeksi viikoksi minulle työsopimuksen, ja sen jälkeen katsotaan puolin ja toisin, kuinka menee ja tykkäänkö :) Työ on vaativaa sekä henkisesti että fyysisesti, tosin ei kovin nopeatahtista tai kiireistä, mikä on aina hoitotyössä hyvä asia.


Tässä olen sitten selvitellyt pojan päivähoitojuttuja miten ne onnistuvat, etenkin jos työt jatkuvat. Ne jatkuvat sitten juhannukseen asti.


Muuten elo on ollut normaalia, pistin eilen kolmeen kukkapenkkiin viidestä kivireunukset, ja siis kolmeen viidestä oli noussut kukkien alkuja :) Hienosti saivat vanhat kiuaskivet uuden elämän. Mies tosin tuskaili jo että miten ruoho ajetaan kukkapenkkien läheltä...No mä vaikka leikkaan saksilla tai jollain!

Anoppi tulee meille huomena, ja on varmaankin 05.05 asti. Menemme itse viikonlopuksi Hämeenlinnaan polttareihin, tai siis minä menen kaverini polttareihin ja mies kaverilleen, jonne minäkin yöksi majoitun. Lienee aikalailla alkottomat juhlat mun osaltani, kun maanantaina haluan olla skarppina uuden työn aloituksessa.


Niin, se toukka-asia! TSADAA!  Nuo ihanaiset koppikset, eli näköjään virallisesti jauhopukit kuuluvat kuulema usean vanhan talon "kalustoon" aina määräajoin. No, uskon. Tässä viikon aikana saldo on ollut 1 kuollut roskakaapissa, 1 kuollut vessassa, 1 kuollut portaissa (joka hävisi yön aikana! Hämähäkit??), 1 elävä joka lensi jalkaani olohuoneessa, 2 elävää pojan huoneessa ja mikä ällöintä, toinen oli pinnasängyssä ja toinen lastensängyssä...siis hyi hiivatti. Haukkukaa vaikka kuinka kaupunkilaiseksi, mutta mä en pelkää tunnustaa että saisin kilarit jos heräisin koppiksen kutitellessa mua sängyssä...hyi. Mä inhoan niitä, mutta en niin paljoa että en nyt kykenis paperin kanssa heivaamaan niitä pönttöön...mutta paljain käsin en koske kun pakon edestä :D


Nojoo, siinä virallinen tunnustus, mä olen TOSI huono sietämään noita mönkijöitä, hämpit mukaan luettuna. Mutta hiiriä en pelkää yhtään, enkä erityisesti amppareitakaan.

3 comments:

  1. No harmittomiahan koppikset ovat ja omalta osaltaan tekevät duunia nekin. Onnittelut työsopimuksesta ja vietähän antoisat polttarit!

    ReplyDelete
  2. Niin,

    Lapsuuden Latovainiossani kun lisättiin puruja vintille, niin alkoi tulemaan koppakuoriaisen oloisia sarvijaakkoja, ilmeisesti kosteita puruja jossa jo valmiiksi toukkia. Sellaisia sinertäviä kovakuorisia ilmestyi, sarvet päässä. Vaikka astui päälle niin rusahti mutta jatkoi silti matkaansa lattian rakoon.

    Tiskirätti jos unohtui kosteana ämpärin reunaan niin oli täynnänsä mustia koppakuoriasia aamusella. Ja tennarit piti muistaa kopistella aina ennen kuin laittoi jalkaansa.

    Ne ovat nuo ekologiset eristeet ja rakennusaineet sellaisia että pieneläimet ovat osa sitä ekosysteemiä. Hirsien välissä käytettiin sammalta, lattian alla turvetta ja kutteria, vintillä turvetta tai purua ja mikään ei ollut myrkyllistä mutta kosteuden kanssa vähän kranttuja.

    ReplyDelete
  3. Kiitos myötätunnosta :D Tällä viikolla ei ole löytynyt kun 1 pojan sängystä, 1 meidän sängyn vierestä ja yksi yläkerran vessasta....Ne ovat varmaan kuulleet mun hartaan toiveen - pysykää piilossa!!! :)

    ReplyDelete